sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Bowmore 2005/2017, Cask Sample

Otetaanpa arvioon vielä yksi Bowmore. Tällä kerralla kyseessä on hieman harvinaisempi tapaus, eli tynnyrinäyte. Viski on tislattu vuonna 2005 ja kyseinen näyte on napattu tynnyristä 12 vuotta myöhemmin.

Bowmore 2005/2017, Cask Sample (ex-Bourbon Cask)

Tuoksu on voimakas ja turvesavun hallitsema. Poltettua puuta, tervaa ja vaniljaa. Pienen vesilisän kanssa hedelmäisyys (persikka) nousee esiin tuoden mukavaa makeutta kokonaisuuteen.

Maku on vahvan turvesavuinen ja paahteinen. Tammi tuntuu runsaana ja tyylikkäänä. Vaniljaa, kypsää trooppista hedelmäisyyttä (banaani), makeaa sitrusta ja hapahkoa herukkaisuutta. Tuoksun tavoin vesilisä tuo makeutta.

Jälkimaku kuivuu ja hapan marjaisuus voimistuu. Turpeisuus, maltaisuus ja tammi ovat hyvin tasapainossa. Makean hedelmäiset piirteet tuovat vivahdetta (persikkaa, aprikoosia, banaania). Voimaa riittää upeasti.

Todella vahvapiirteinen ja tasapainoinen Bowmore. Vesilisä avaa makuja kivasti ja tuo vivahteikkuutta. Tuhti ja maukas yksilö. Tämänkaltaiset tynnyrit lupaavat kyllä hyvää tislaamon tulevaisuudelle!

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Bowmore 10yo "Dark & Intense" (Travel Retail 2017)

Testissä Bowmoren uuden Global Travel Retail -sarjan nuorimmainen, eli 10 yo. Aiemmin maistamani  15yo ja 18yo olivat varsin mainiot, joten varovaisen hyvät ennakko-odotukset oli myös tähän kymppiin.

Bowmore 10 yo "Dark & Intense", 40%. Marriage of Spanish Oak Sherry Casks and Hogsheads. Exclusive to the Global Traveller.


Tuoksua hallitsevat pehmeä sherryisyys ja runsaahko maltaisuus. Kevyt turvesavu ja hapahko hedelmäisyys. Joillekin nyky-Bowmoreille tyypillinen märän pahvin vivahde häiritsee hieman.

Maku on pehmeä ja viski suuntuntumaltaan ohuehko. Sherryisyys tuntuu nätisti ja hedelmäisyys on tuoretta ja mehukasta. Maltaisuus ja tammi tuovat kuivuutta.

Jälkimaku kuivahtaa reippaasti. Hapan marjaisuus, kuiva sherry, tammi, pahvi ja sitrus saattelevat viskin makukaaren päätökseen.

Lajissaan ihan kohtalainen edullisen hintaluokan Bowmore, mutta eipä tästä nyt mitään suurta elämystä kuitenkaan muodostu.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Pakkahuone, Tampere 22.7.2017


Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus -yhtyeen paluu keikkalavoille kolmentoista vuoden tauon jälkeen on yksi kuluvan rockkesän kohokohdista. Kolmisen viikkoa sitten TUSKAN lavalla nähtiin jo vahva tunnin veto, joten odotukset ennen Pakkahuoneen klubikeikkaa olivat korkealla.

Jo intronauhan aikana tunnelma salissa nousi hyvälle tasolle ja avausbiisi Rajaton Rakkaus polkaisi vahvan setin käyntiin. Tutut hitit seurasivat toisiaan ja kohokohtina esiin nousivat esim. Rekkamies, Venäjän Orvot, Rajatila, Elegia, Lumessakahlaajat ja varsinaisen setin päättänyt Alavilla Mailla. Uutta Niskalaukaus-materiaaliakin tarjoiltiin ja peräkkäin soitetut Suomi Sata Vuotta ja Pitkän Kaavan Mukaan sulautuivat vanhan materiaalin sekaan saumattomasti. Saundit olivat jyhkeät ja basso jyskytti mukavasti rintakehää. Encoreksi oli säästetty Viimeinen Päivä Taivaan? (Barathrum – Last Day In Heaven). Tämä kappale taipuu Niskalaukauksen käsittelyssä upeasti ja oli täydellinen päätös mainiolle keikalle. Yleisö jäi vielä äänekkäästi vaatimaan lisää ja Timo Rautiaisen johdolla yhtye palasikin vielä kiittämään ja kertomaan, että pitkän tauon jälkeen kaikki settiin opetellut kappaleet jo soitettiin. Lisää sitten seuraavalla keikalla.

Yhtyekin tuntui olevan iltaan tyytyväinen ja tähän keikan jälkeen Facebook-sivuilla julkaisemaansa päivitykseen on helppo yhtyä:

”Hyvät niskapenat ja pirkot. Eilinen ilta Pakkahuoneella oli jotain uskomatonta. Me ja te olimme vahvasti yhtä. Emme olleet esiintymässä vaan pitämässä hauskaa teidän, ystäviemme kanssa. Teitte eilisestä yhden kärkikeikoistamme ikinä. Suuri kiitos kaikille ystäville. Vielä hehkuu”.

https://www.facebook.com/timorautiainentrioniskalaukaus/











sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Anneke Van Giersbergen's VUUR - TUSKA Festival, Helsinki 30.6.2017


Palataanpa vielä hetkeksi TUSKA-festivaalin tunnelmiin yhden kuvasarjan myötä. Metalliluolassa tarjolla on nyt ottamani kuvagalleria Anneke Van Girsbergenin VUUR-yhtyeen keikalta. Käykää katsomassa!

http://metalliluola.fi/raskautta-ja-tunnelmaa-anneke-van-giersbergens-vuur-tuska-open-air-30-6-2017/


lauantai 22. heinäkuuta 2017

4 x Glenmorangie (Ten Years Old, Madeira Wood, Sherry Wood, Port Wood)


Välillä on kiva palata klassikkoviskien pariin. Glenmorangie aloitti tynnyriviimeistelyt viskien kypsytyksessä 1990-luvun puolivälissä ja näiden pullotteiden edellisestä maistamisesta taitaa itselläni olla jo yli 10 vuotta. Tislaamon ensimmäinen viinitynnyreissä viimeistelykypsytetty viski oli Port Wood ja se lanseerattiin markkinoille vuonna 1994. Pari vuotta myöhemmin julkaisuvuoronsa saivat Sherry Wood ja Madeira Wood.

Ensin kuitenkin lasiin viimeistellyille verrokiksi tislaamon saman aikakauden perustuote 10yo.


Glenmorangie Ten Years Old, 43% (+-2000)


Tuoksu on kevyt, viljainen ja raikas. Toffee ja hedelmäisyys tuntuvat runsaina.

Maku on puhdaspiirteinen, maltainen ja hunajainen. Kypsää trooppista hedelmää ja kuivahkoa viljaa.

Jälkimaku kuivahtaa ja vilja sekä maltaisuus nousevat edelleen selkeinä esiin. Vaniljaa, öljyisyyttä ja tuoretta tammea.

Hyvä aikansa perusviski.



Glenmorangie Port Wood Finish, 43% (+-2000)


Tuoksu on maanläheinen ja ylikypsän hedelmäinen. Makea yleisilme. Kaakaota, kahvia ja kypsää appelsiinia.

Tuoksun tavoin makua hallitsee ylikypsä hedelmäisyys. Viski on runsas ja makea. Tuoretta luumua ja hapanta marjaisuutta.

Jälkimaku säilyy verrattain makeana. Hedelmäinen viinimäisyys on runsasta. Maltaisuus tuo täyteläisyyttä. Maukas.

Kokonaisuus on täyteläinen, kypsän hedelmäinen ja runsasmakuinen.



Glenmorangie Sherry Wood Finish, 43% (+-2000)


Tuoksu on maltainen ja kevyen sherryinen. Hento rusinaisuus ja suklaan vivahde. Kahvia ja puhdasta viljaa.

Maku on maukkaan sherryinen ja tislaamolle tyypillisesti maltainen. Hapahkoa hedelmäisyyttä, tummaa suklaata ja mausteisuutta.

Jälkimaku on pitkähkö ja miellyttävä. Kypsä hedelmäisyys hallitsee. Hapanta marjaisuutta ja runsaana säilyvä maltaisuus.

Sherry Wood on kevyen sherryinen ja maltainen Glenmorangie. Tislaamon ominaispiirteet eivät peity sherryisyyden alle ja makujen tasapaino on hyvä. Tyylikäs viimeistely.




Glenmorangie Madeira Wood Finish, 43% (+-2000)


Tuoksu on hento ja makea. Hunajaa, viinimäisyyttä ja kypsää trooppista hedelmää.

Maku on kevyehkö ja todella makea.  Kevyt trooppinen hedelmäisyys sekoittuu nätisti puhtaan tammen ja hieman kuivempaa ilmettä tuovan maltaisuuden kanssa. Hedelmäkarkkeja.

Jälkimaku jatkuu raikkaan hedelmäisenä. Makeaa sitrusta, vaniljaa ja öljyinen suutuntuma. Tammi tuo sopivasti kuivempaa vivahdetta taustalle.

Tasapainoinen, varsin makea ja kevyehkö ”karkkiviski”. Hyvää.

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Lahden Yöt 15.7.2017: Black Star Riders, Nazareth, Michael Monroe

Lahden torilla järjestetyn Lahden yöt -tapahtuman kuvat ja raportti löytyvät nyt Metalliluolasta. Käykäähän katsomassa!

http://metalliluola.fi/energiaa-ja-hard-rock-nostalgiaa-lahden-yot-15-7-2017/






Kuvat: Hannu Juutilainen ©Metalliluola

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Teerenpeli 2014/2017 3yo ”Tervaisen Savuinen Grillikastike”

Maistelussa privaattitynnyristä pullotettu, turvesavuinen Teerenpeli-tislaamon single malt -viski.

Teerenpeli 2014/2017 3yo, 61,7% ,”Tervaisen Savuinen Grillikastike”. Erityisten herrasmiesten yksityinen pullote, batch 1/2017. 84 pulloa.

Viski on kypsytetty Oloroso-sherrytynnyrissä. Tisle on valmistettu savumaltaasta, jonka fenolipitoisuus on 30-45ppm.


Tuoksu on makean sherryinen ja runsaan tervainen. Savuisuus on tuhtia, mutta lempeän pehmeää. Tummaa suklaata, vahvaa kahvia ja palvikinkkua. Hapan sitrus tuo sopivasti kuivempaa vivahdetta taustalle. Hyvä tasapaino!

Maku on täyteläinen, tervaisen savuinen ja makean hedelmäinen. Tervaleijonaa, poltettua puuta ja hapahkoa sherryisyyttä. Tummaa suklaata ja lakritsin suolaisuutta. Maut ovat sulautuneet hienosti yhteen ja korkeasta alkoholiprosentista huolimatta kokonaisuus on jopa laimentamattomana yllättävänkin pehmeä.

Jälkimaussa tervaisuus jatkuu vahvana. Sisu-pastilleja, kypsää hedelmäisyyttä (luumut, viikunat, taatelit) ja kiva hapan sitruksinen puraisu. Tammi tuntuu taustalla paahteisena.

Tämän viskin vahvan tervainen ja monipuolinen makukirjo pysyy kautta linjan hyvin koossa. Makujen tasapaino ja yhteensulautuminen on esimerkillistä. Kokonaisuutena viski on todella herkullinen ja tarjoaa ikäisekseen varsin kypsän esityksen. Melkein uskallan väittää, että tässä on tähän mennessä paras koskaan Suomessa tehty viski. Upeaa työtä Teerenpeli!


tiistai 11. heinäkuuta 2017

Ardbeg Kelpie

Ardbegin uutuuspullote Kelpie on haukuttu lähes kaikissa näkemissäni arvioissa, joten odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla. Annetaan viskille kuitenkin mahdollisuus ja katsotaan mitä pullosta paljastuu.

Ardbeg Kelpie, 46% (2017)


Tuoksu tarjoaa tuhtia savuisuutta ja poltettua puuta. Vanilja ja toffee tuovat makeutta. Raikasta yrttisyyttä ja sitruunan kuorta. Hedelmäisyys (omena, aprikoosi) nousee taustalta kivasti esiin. Mausteisuutta (kaneli, muskottipähkinä).

Maku on makeahkon hedelmäinen ja erittäin vahvan turvesavuinen. Poltettua puuta ja hieman tervaisuutta. Vaniljaa, tummaa suklaata, kirpakkaa sitrusta ja hapahkoa omenaa.

Jälkimaku kuivuu selvästi ja turvesavu voimistuu entisestään. Tammi tuntuu palaneena. Vaniljaa, raakaa banaania, hapahkoa sitrusta (greippi). Savuisuus jatkuu ja jatkuu…

Ihan hyvä ja selkeäpiirteinen nyky-Ardbeg. Pullon yli 100€ hinta on vaan turhan kova tälle ikämerkitsemättömälle viskille, vaikka itse tuotteessa ei sinänsä mitään vikaa olekaan. Viskinä odotuksiin nähden positiivinen yllätys.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Nyt myös Facebookissa!

Blogini löytyy nyt myös Facebookista! Siellä luvassa on ainakin linkit blogipäivityksiin, ”Behind the Scenes” -sisältöä sekä kuvia. Kannattaa siis liittyä seuraajaksi! Blogissa jatketaan viskien ja raskaan rockin parissa kuten ennenkin ja seuraavassa päivityksessä on luvassa rajua kritiikkiä keränneen Ardbeg Kelpien arvio.

Blogin Facebook-sivu löytyy alla olevasta linkistä:



TUSKA-festivaaleilla Mastodonia kuvaamassa




perjantai 7. heinäkuuta 2017

Tuska Open Air Metal Festival 2017 - Suvilahti, Helsinki: Päivä 3, sunnuntai 2.7.2017


TUSKAN kolmas päivä oli aurinkoinen ja lämmin, joten sunnuntain musiikkikattauksesta päästin nauttimaan upeissa olosuhteissa.

Battle Beast käynnisti osaltani karkelot iltapäivän kolmevarttisellaan. Teltan runsaslukuinen yleisö sai todistaa energistä ja viihdyttävää, tuoreimman Bringer of Pain -albumin materiaaliin keskittynyttä settiä. Laulaja Noora Louhimon vahva ääni on livenä upeaa kuultavaa kerrasta toiseen. Tällä bändillä tuntuu olevan hauskaa lavalla ja tämä ilo välittyy myös yleisöön.












Dirkschneiderin Accept-klassikoista koostunut veto oli vuorossa heti perään. Yllätyksetön, mutta aina vaan hyvä setti vedettiin läpi vuosien varmuudella. Laadukasta viihdettä. Udo Dirkschneider bändeineen tuntuu tällä hetkellä pitäytyvän Accept-materiaalin soittamisessa, vaikka kyllähän miehen soololevyiltäkin hienoa materiaalia löytyisi.







Erilaista tunnelmaa lavalle saatiin neljän sellon voimin. Vuorossa siis Apocalyptica plays Metallica by four cellos. Metallica-tuotanto taipui sellomiesten käsittelyssä tyylikkääksi kokonaisuudeksi ja tämä oli kyllä upeaa kuultavaa. Settiin oli poimittu myös vähemmän kuultuja vetoja, kuten Orion tai vaikkapa Ride The Lightning -levyn vahva Escape.








Sonata Arctica tarjoili teltassa tunnin läpileikkauksen uransa varrelta. Kivasti kasattu setti oli toimiva ja bändin esiintyminen mukavan välitöntä ja leppoisaa, kuten tämän bändin kohdalla yleensäkin. Näyttävät pyrot tehostivat esitystä.






Progehevijyrä Mastodon päätti tämänvuotisen TUSKAN kirkkaan ilta-auringon paisteessa. Monimuotoiset kappaleet jyräsivät vahvoina ja tarjosivat kuulijoille paljon tarttumakohtia. Esitys pysäytti kuuntelemaan ja oli vahva päätös festivaalille.









TUSKAN 20-vuotisjuhlafestivaali oli kokonaisuutena varsin onnistunut ja bändikirjoltaan mukavan monipuolinen tapahtuma. Vesi kielellä jään odottamaan ensi vuotta…