maanantai 3. helmikuuta 2014

Deep Purple - Jäähalli, Helsinki 2.2.2014


Deep Purple jaksaa vielä kiertää ahkerasti maailman keikkalavoja ja nyt reissussa ollaan viimevuotisen Now What?! –albumin tiimoilta. Viimeksi bändi tuli nähtyä viime kesänä festariolosuhteissa Saksassa, mutta kun nyt lähes tasan tarkkaan puoli vuotta myöhemmin Purple saapui parille keikalle myös Suomeen (Oulu ja Helsinki), oli uusinnan paikka.

Helsingin jäähalliin oli saapunut noin puoli hallillista yleisöä ja ennen Purplea illan avasi Antti Railio yhtyeineen. Siis Antti who? Kuulemma tv:n musiikkikilpailuista tai vastaavista tuttu laulaja (The Voice of Finland voittaja 2013) oli rocktaustastaan huolimatta hieman outo valinta tälle keikalle. Setissä kuullut pari rockimpaa coveria toimivat ihan kivasti, mutta Railion piakkoin julkaistavalta albumilta napatut vedot olisivat kuuluneet ennemmin tanssilavalle kuin rockkonserttiin. Varsinkin pari hitaampaa veisua olivat lähellä sietokyvyn rajaa..

Antti Railio


Now What?!

Deep Purple oli jälleen kerran ihan mainiossa vedossa. Nyt myös lavan ulkoasuun ja valaistukseen oli panostettu monia aiempia kiertueita enemmän. Bändi näytti väriloisteessa erittäin hyvälle ja kapeista ”suikaleista” koostuneen taustascreenin kuvitus oli oivaltavaa.
Yhtye teki lavalla kaiken taidolla ja tyylillä, äänimaailman ollessa läpi keikan varsin erinomainen. Harvoin jäähallissa on päässyt nauttimaan näin hyvästä äänentoistosta. Settilistan rungon muodostivat luonnollisesti vanhat klassikot, mutta tuoretta materiaalia esiteltiin ilahduttavasti peräti viiden kappaleen voimin. Now What?! –kappaleista varsinkin Vincent Price, Uncommon Man sekä Jon Lordille omistettu Above and Beyond tarjosivat vahvaa näyttöä uuden materiaalin toimivuudesta.


Laulaja Ian Gillan piti jo totutusti taukoja illan aikana, jolloin muulle orkesterille jäi aikaa ja tilaa sooloiluun. Ja hienoja sooloja saatiinkin – Steve Morsen kaunis Contact Lost, Don Aireyn Finlandia, yms. upeat melodiat toimivat hyvin. Ian Paicen rumpusoolo pimeässä värivalokapuloin oli näyttävä ja myös basisti Roger Glover pääsi vetämään napakan soolon. Yhtyeen 1970-luvun liveäänitteiltä tuttuihin liki puolen tunnin yhtäjaksoisiin jamittelusessioihin jäi kuitenkin vielä matkaa.



Uusista kappaleista huolimatta keikkaa vaivasi kuitenkin tietty yllätyksettömyys ja ehkä rutiininomaisuuskin, eikä Gillan enää laulussaan yllä huippuvuosiensa suorituksiin. Ymmärrettävää toki ja kyllähän homma hoituu lämminhenkisellä ja rauhallisella esiintymiselläkin ilman suurempia revittelyjä.


Keikan päättäneen Black Night  –klassikon jälkeen mieleen pyörähti väkisin ajatus, että nähtiinkö tässä mahdollisesti Purplen viimeinen Suomen keikka? Jos näin oli, voidaan iltaa muistella hyvällä.  Hieno ilta!

Après Vous 
Into the Fire 
Hard Lovin' Man 
Strange Kind of Woman 
Vincent Price 
Contact Lost 
Guitar Solo 
Uncommon Man 
The Well-Dressed Guitar 
The Mule (incl. Drum Solo)
Above and Beyond (Dedicated to Jon Lord)
Lazy 
Hell to Pay 
Keyboard Solo 
Perfect Strangers 
Space Truckin' 
Smoke on the Water 
------
Hush 
Bass Solo 
Black Night 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti