lauantai 31. tammikuuta 2009

The Hevi Shit live 29.1.2009


Hämeenlinnan japsiviskitastingin yhteydessä kuultiin myös livemusiikkia, lavalla mainiot miehet punaisissaan, eli The Hevi Shit. Intoronauha "Sad But Truen" jälkeen RHCP:n "Breaking The Girl" oli tyylikäs avaus, jonka jälkeen mainiot "Unplugged" varsiot tutuista klassikoista viihdyttivät koko setin ajan. Biisejä kuultiin laidasta laitaan aina Riki Sorsasta Uriah Heepiin ja Deep Purpleen. Mukavaa viihdettä viskinmaistelun lomassa, kiitos!

perjantai 30. tammikuuta 2009

Japanilaiset viskit maistelussa


Japanilaisten viskien ilta Hämeenlinnassa tarjosi varsin mielenkiintoisen kattauksen. Tässä lyhyet kommentit illan tastigissa maistelluista tuotteista:

Hibiki 17yo, 43%, Blended, Suntory: Miellyttävä tuoksu. Maku makea, blendimäisyys tuntuu mutta ei mitenkään häiritsevänä. Jälkimaku hieman alkoholinen. "Helppo" ja yllättävän hyvä blendi.

Nikka 21yo Pure Malt, 43%: Tuoksu hieman tunkkainen, kukkaa. Maku melko voimakas, mutta hieman mitäänsanomaton, hedelmäinen. Jälkimaussa jotain outoa, "liimaa".

Karuizawa 12yo, Pure Malt, 40%: Tämä sherrytynnyreissä kypsytetty viski on hieman omituinen ja kokonaisuudeltaan melko tylsä. Sherryisyys tuo hieman ryhtiä ja täyteläisyyttä, mutta ei tämä ihan loppuun asti vakuuta. Ihan juotavaa kuitenkin.

Yamazaki 12yo Single Malt, 43%: Tuoksu mitäänsanomaton ja hieman alkoholinen. Maku huomattavasti tuoksua parempi, ei kuitenkaan sekään mitenkään erityisesti säväyttävä. Makeutta, hieman puuta, "liimaa". Luonteeltaan varsin tyypillinen japsiviski.

Hanyu 1988, Single Cask. 55,6%: Hyvä tuoksu, joka on täyteläisen hedelmäinen ja runsas. Maku täyteläinen ja makean hedelmäinen, johon mukava savuisuus tuo herkullisen lisänsä. Maukas viski!

Kokonaisuutena varsin mielenkiintoinen ja kattavakin otos erityylisiä viskejä. Omalla kohdalla maistelu on keskittynyt lähes täysin Skotlannin viskeihin, joten nyt koettu ilta tarjosi kyllä mukavaa vaihtelua ja erilaisia tuotteita. Joku pieni viimeinen silaus näistä viskeista jäi kuitenkin mielestäni puuttumaan, joten omalla kohdalla pääpaino tulee edelleen säilymään Skotlannissa. Vaihtelua ja vertailua toki aina tarvitaan ja tämänkaltaiset illat ovat juurikin omiaan tuomaan sitä.
Illasta lisää täällä.

torstai 29. tammikuuta 2009

Bowmore 1995 11yo Viognier finish, Murray McDavid

Eilisten loistavien Bowmore-viskien jälkeen jotain hyvin erilaista. Kokeilumielellä testissä Bowmore 1995 11yo 46%, Bourbon/Viognier (Viognier Condrieu Guigal casks), Murray McDavid. MMD on erikoistunut erilaisten (viini) tynnyreiden kokeiluihin viskin kypsytyksessä ja välillä metsään mennään niin että puut humisevat. Niin tälläkin kertaa.
Tämän viskin tuoksu on vielä hyvä, hedelmäinen ja ihan mukava. Siihen mukavuus jääkin. maku on äitelän makea, todella viinitynnyröinnin hallitsema ja omituinen. Jälkimaussa iskee pintaan vielä joku ällöttävä maku (mätä hedelmä?). Hyh. Kokonaisuutena kamala Bowmore, mutta eipä odotuksetkaan kummoiset olleet. Menee sarjaan kaikkea pitää kokeilla, (onneksi vain ravintola-annos). Tämä viski vahvistaa entisestään käsitystäni siitä, että todella varuksella ja kriittisesti kannattaa suhtautua näihin erikoisiin finistelyihin. Älkää ostako pa**aa.

Mutta tänään taas jotain muuta. Illalla tiedossa kattaus japanilaisia viskejä. Japsiviskit ovatkin olleet itsellä vielä pimennossa, mutta nyt siis tilanteeseen saadaan hieman korjausta. Loistavaa! Viskien lisäksi tiedossa myös japanilaistyylinen ateria sekä yksi vuoden odotetuimmista musiikkiesityksistä heti näin tammikuussa. Jännityksellä odotan toteutuuko illan bändin uhkailema 17-minuutin urkusoolo vai näemmekö Spinal Tap-tyyliin rumpalin räjähtävän:) Mielenkiintoa siis illalle riittää ja tähän aiheeseen palaamme varmastikin tulevan viikonlopun aikana...

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

2 X Bowmore 30yo


Vertailussa pari mainiota 30-vuotiasta viskiä Islayn saarelta:
Bowmore 30yo "Kranna Dubh" 43%, (lasipullo):
Täyteläinen, makea ja pehmeä. Maukkaan hedelmäinen, aavistus kirpeää marjaa tuo vivahdetta ja taittaa makeutta sopivasti. Tämä viski on mielestäni parantunut koko ajan pullon oltua nyt melko kauan auki. Savuisuus on vain aavistuksenomainen häivähdys. Hitaasti nautiskeltava herkku.

Bowmore 30yo "Seadragon" 43%, (keraaminen pullo):
Tuoksultaan tästä kaksikosta voimakkaampi. Makuun pätee melko hyvin samat kuin "Krannassakin", mutta makeus ei ole tässä versiossa niin hallitseva elementti, vaan vivahteikasta herukkaista kirpeyttä löytyy hieman enemmän. Loistava viski.

Keskinäiset erot pullojen välillä olivat siis pieniä, mutta Seadragon on makukaareltaan aavistuksen monipuolisempi, joten sille niukka voitto tässä "kaksintaistelussa".
Keraamisessa pullossa oleva Seadragon julkaistiin 1990-luvulla ja uudempi Kranna Dubh tuli markkinoilla 2006/2007 kieppeissä. Kummassakin pullotteessa on hienosti aistittavissa Bowmoren 1960- ja 70-lukujen hienon tislaustyön tulos. Tyylikästä "viskitaidetta", josta on ilo nauttia.

tiistai 27. tammikuuta 2009

Deep Purple, Ian Gillan, Classic Rock...

Alkuvuoden hiljaiselo levymarkkinoilla alkaa pikkuhiljaa osoittaa taas elpymisen merkkejä ja bloggari onkin jo bongannut pari ainakin itselle merkittävää tulevaa julkaisua:

Helmikuun lopulle on merkitty ilmestyväksi Deep Purple - Stormbringer, 35th Anniversary Edition. Aiemmat Anniversaryjulkaisut ovat olleet varsin laadukasta työtä joten tältäkin on lupa odottaa paljon.

Biisit:
  1. Stormbringer (2009 Digital Remaster)
  2. Love Don't Mean A Thing (2009 Digital Remaster)
  3. Holy Man (2009 Digital Remaster)
  4. Hold On (2009 Digital Remaster)
  5. Lady Double Dealer (2009 Digital Remaster)
  6. You Can't Do It Right (2009 Digital Remaster)
  7. High Ball Shooter (2009 Digital Remaster)
  8. The Gypsy (2009 Digital Remaster)
  9. Soldier Of Fortune (2009 Digital Remaster)
  10. Holy Man (Glenn Hughes Remix)
  11. You Can't Do It Right (Glenn Hughes Remix)
  12. Love Don't Mean A Thing (Glenn Hughes Remix)
  13. Hold On (Glenn Hughes Remix)
  14. High Ball Shooter (Instrumental)
DVD:
  • Stormbringer (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • Love Don't Mean A Thing (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • Holy Man (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • Hold On (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • Lady Double Dealer (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • You Can't Do It Right (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • High Ball Shooter (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • The Gypsy (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • Soldier Of Fortune (Quadrophonic Mix) (5.1 DTS 48/24)
  • Stormbringer (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • Love Don't Mean A Thing (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • Holy Man (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • Hold On (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • Lady Double Dealer (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • You Can't Do It Right (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • High Ball Shooter (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • The Gypsy (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • Soldier Of Fortune (Quadrophonic Mix) (Stereo 48/24)
  • Stormbringer (German TV Clip)
Maaliskuulle on merkitty sitten aivan uutta musiikkia, eli Ian Gillanin Soololevy One Eye To Morocco. Kun Deep Purplta ei olla hetkeen uutta materiaalia saatu, niin onneksi IG paikkaa ja pitää sukupuun lippua ylhäällä uuden materiaalin osalta. Biisit:

1. One Eye To Morocco
2. No Lotion For That
3. Don't Stop
4. Change My Ways
5. Girl Goes To Show
6. Better Days
7. Deal With It
8. Ultimate Groove
9. The Sky Is Falling Down
10. Texas State Of Mind
11. It Would Be Nice
12. Always The Traveller

Uusin Classic Rock -lehti on myös purppuraisissa tunnelmissa tarjoten mukavan 20 sivun Deep Purple spesiaalin. Hyvä juttu muutenkin laadukkaalta lehdeltä.

Lisätään vielä loppuun että jo huomenna on kaupoissa uusi Buce Springsteen albumi Working On A Dream. Palataan tähänkin tarkemmin kunhan levy on kuuuntelussa...

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Ardbeg Lord Of The Isles


Maistelussa viime päivinä viskifoorumillakin paljon huomiota saanut viski, joka on Ardbeg Lord Of The Isles, (25yo), 46%. Tämä viski julkaistiin vuonna 2001 ja sen jälkeen se pysyi tuotannossa monia vuosia, ainakin kevääseen 2008 asti. Nyt siis pullot ovat valitettavasti vähenemässä markkinoilta, joskin vielä tätä on helposti löydettävissä, mutta ei varmaankaan kovin pitkään?

Viskin tuoksu on upea, pehmeän savuinen ja kypsän hedelmäinen. Seassa myös miellyttävää mausteisuutta, (kaneli, inkivääri).
Maku on pehmeä, mutta vahva ja Ardbegiksi todella monivivahteinen. Kevyt savuisuus ympäröi kokonaisuutta, pysytellen kuitenkin varsin maltillisena ja hienostuneena. Makea hedelmäisyys hallitsee makukaaren alkupuoliskoa, kun taas loppupuolella viski kuivuu huomattavasti ja vivahteikas mausteisuus pääsee esiin. Pitkässä kuivahkossa jälkimaussa herkullisten "maustearomien" joukko pääsee lopullisesti valloilleen ja uusia makuvivahteita ja -yhdistelmiä löytyy jatkuvasti.


Tämä tyylikäs ja herkullinen Ardbeg onkin noussut yhdeksi suosikeistani lukuisten Ardbeg-pullotusten joukossa.

Hintaluokassaan (tällä hetkellä n.200€) varsin laadukas tuote niin itse viskin kuin upean pakkauksenkin osalta.
Jos tätä pullotetta aikoo maistella jossain ravintolassa, niin tässä yhteydessä pieni sisäinen kuningaskuluttaja kuitenkin kehoittaa tarkkailemaan hinnoittelua, sillä tämän(kin) viskin kohdalla olemme saaneet esimerkkiä varsin villistä hinnoittelusta. Jokainen voi kohdallaan miettiä, onko vaikkapa lähes 80 euron ravintola-annoksen hinta enää järkevissä rajoissa.

lauantai 24. tammikuuta 2009

Alice Cooper: Along Came A Spider

Viimeaikoina on cd- soittimessa pyörinyt usein viime vuonna julkaistu Alice Cooperin "Along Came A Spider" ja levy onkin niin toimivaa rockia että ansaitsee pienen juttunsa myös täällä.
Cooperin pitkä ura on ollut tasoltaan vaihteleva ja itselleni edellinen todella lujaa kolahtanut levy olikin vuosituhannen vaihteen "Brutal Planet". Mutta nyt siis uusin "Along Came A Spider" on pitkän linjan "kauhurokkarin" jo 25:s levy ja tämä teemalevy kertoo tarinan Spider-nimisestä sarjamurhaajasta. Levyn yleisilme on synkähkö, kuten teemaan sopii ja sopivan rosoiset soundit yhdistettynä hyviin melodioihin ja Cooperin tunnistettavaan lauluun, sekä mustaa huumoria viljeleviin sanoituksiin luovat kokonaisuudesta varsin mielenkiintoisen. Paikoin levy kuullostaa varsin perinteiseltä ja vanhanaikaiselta 70-/80-luvun heavytuotokselta, mutta mukana on kuitenkin riittävästi "uudempaa särmää" tuomassa tuoreutta. Hieno sekoitus pilke silmäkulmassa tehtyä synkistelyä ja tarttuvia hard rock raitoja. Levy onkin hyvä kiteyttää Cooperin 1980-luvun biisiin, "He's Back, The Man Behind The Mask".

"Along Came A Spider" The Movie

perjantai 23. tammikuuta 2009

"Vain nopeat elävät"

Viskipiireissä on viime päivinä herättänyt vilkasta keskustelua erään viskiuutuuden loppuun myyminen hetkessä. Kyseessä oli Ardbegin uutuus "Supernova", josta harrastajat nyt siis "kilpailivat". 3000 pullon erästä 2400 myytiin tislaamon omien nettisivujen kautta, (loput 600 menivät Jenkkimarkkinoille), ostorajoitus kaksi pulloa/hlö ja jo parissa tunnissa pullot olivat "sold out". Tuotetta oli ennakkoon mainostettu maailmalla näyttävästi, enkä pitänyt suurena ihmeenä pullojen pikaista loppumista. Nopeat syövät hitaat nyt siis jo viskikaupassakin.
Viskiharrastus maailmalla kasvaa kaiken aikaa ja luulen, että hetken päästä ollaan tilanteessa, jossa yhä useimmista mielenkiintoisista pullotteista käydään vastaavaa "kilpajuoksua" harrastajien keskuudessa ja vain nopeat pärjäävät.
Viime kevään Islayn Feis Ile-tapahtumassa saatiin myös esimerkkiä tästä, kun myyntiin tuli pieni erä Port Ellen-viskiä. Jono myyntipaikalla oli ollut valtava jo paljon ennen myynnin aloittamista ja "show" oli ohi hetkessä. No, nuo £100 punnan hintaiset pullot kymmenkertaistivat hintansa huutokauppamarkkinoilla välittömästi, joten onnekkaita olivat ne, jotka tuon omakseen tuolta saivat.


Lipunmyynnissä tämä "nopeus on valttia" on ollut arkipäivää jo vuosia. Suosituimpien konserttien ja urheilu- tapahtumien lippujen loppuun myynnissä puhutaankin nykyään jo minuuteista. Suomessa ennätyksen taisi viime kevään konserteillaan tehdä Kiss, kun Helsingin Areenan liput myytiin noin viidessä minuutissa.
Eli vielä viskikauppa laahaa kuitenkin (onneksi) lippukauppaa hieman perässä. Mutta kuinka kauan?
Konserttilipuissa puhutaan kappalemääräisesti yleensä useista tuhansista lipuista kun taas viskeissa joku julkaisu saattaa olla vain joitakin satoja pulloja. Niinpä pelkäänkin, että tulevaisuudessa yhä useammin myös tiettyjen viskipullotteiden ostossa tarvitaan samanlaista nopeutta ja jopa onnea, kuin mitä nyt lippupuolella jo koetaan. On vain opittava olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jonotettava kärsivällisesti, joko myyntipisteessä, netin ääressä tai puhelinluuri korvassa, eikä pieni onnikaan pahitteeksi ole.
Ardbeg on jo kirinyt Metallican, Kissin, AC/DC:n ja Iron Maidenin rinnalle. "Vain nopeat elävät".

torstai 22. tammikuuta 2009

Bowmore 1983 25yo (Douglas Laing Platinum Selection)


Maistelussa varsin mielenkiintoinen viski, nimittäin Bowmore 1983 25yo, 47,8% ( Douglas Laing, Platinum Selection). Tislattu 3/1983 ja pullotettu 8/2008. Pullotettu yhdestä tynnyristä, josta on riittänyt tavaraa 203 pulloon.
Bloginpitäjän korviin on kantautunut huhua, että kyseinen viski olisi tulossa lähiaikoina Alkon tilausvalikoimaan / Arkadian Alkon erikoisvalikoimaan.

Tuoksu on melko vaatimaton, raikas, aavistus salmiakkia.
Maku on herkullinen! 1980-luvun Bowmorelle tyypillinen laventelisuus on voimakas ja hallitsee vahvasti makuprofiilia. Makeutta löytyy yllättävänkin paljon ja se luokin mukavan täyteläisen rungon. Aavistus suolaista salmiakkia tuo vivahdetta. Jälkimaku on suolainen ja laventelisuus jää pyörimään suuhun todella pitkäksi aikaa. Kuten lähes kaikissa yli 25-vuotiaissa Bowmoreissa savuisuus on Islay-viskiksi vain hyvin hento vivahde. Viski on kokonaisuutena mukavan vahvan makuinen ja luo kivan vertailukohdan tislaamon omien iäkkäiden pullotusten kanssa, jotka usein ovat tyyliltään hyvin "herkkiä" ja hienostuneita. Maukas tuote.

tiistai 20. tammikuuta 2009

Lauren Harris, (UK), Tavastia 19.1.2009


Iron Maiden yhtyeen Steve Harris on tuttu varmasti kaikille vähänkin heavymusiikkia seuranneille. Tytär Lauren Harris on nyt myös lähtenyt luomaan soolouraa ja musiikkityylinä luonnollisesti perinteinen melodinen (heavy) rock. Maanantaina Lauren käväisi Helsingin Tavastialla ja tässä tunnelmia illasta.
Talvinen maanantai-ilta ei ollut paras mahdollinen keikkapäivä ja yleisöä olikin paikalla vain kourallinen. Lauren ja bändi hoitivat kuitenkin hommansa mukavasti ja setti olikin ihan viihdyttävää seurattavaa. Mutta vaikka esitys olikin ihan mukiinmenevä, niin kappalemateriaalin vähyys paistoi kuitenkin selvästi. Yhden soololevyn "Calm Before The Storm" biisien varaan rakennettu setti kun ei yllätyksiä juurikaan tarjoillut, (muutama ennen kuulematon kappale kuitenkin onneksi saatiin) ja aineksia ei tuntia pidempään settiin millään vielä riitä, joten tänä vuonna ilmestyvä kakkosalbumi onkin jatkon kannalta varmasti välttämätön. Tuleva levy onkin neidon tulevaisuuden kannalta varmasti hyvin tärkeä ja se näyttäneekin suunnan jatkossa, lähteekö ura nousukiitoon vai onko kohtalona "hukkua massaan". Vastaavanlaista musiikkia kun maailmalla on tarjolla vaikka ja kuinka. Keikkoja ja yleisöä bändillä on ainakin riittänyt, sillä he ovat kiertäneet lämmittelemässä meneillään olevalla Iron Maidenin maailmankiertueella. Nyt nähty Tavastian sooloveto luo kyllä uskoa, että kakkoslevyn onnistuessa kuulemme Lauren Harrisista vielä tulevaisuudessakin. Aineksia suurempaankin "tähteyteen" varmasti on. Keikkana "ihan kiva".

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Purple Night - 10 Perfect Women




Purple Night - 10 Perfect Women, Tavastia 17.1.2009. PSOF:n järjestämän "Purple Nightin" pääosassa olivat tällä kertaa naislaulajat. Luvassa oli siis varsin mielenkiintoisia versioita Deep Purplen, Whitesnaken ja Rainbown tuotannosta. Konsertin idea oli hieno, sillä harvoin pääsee kokemaan näin loistavia biisejä hieman totutusta poikkevina tulkintoina. Aloitusbiisi "Strange Kind Of Woman" oli oivasti valittu ja pitkä setti käynnistyi teemaan sopivalla tavalla. Illan aikana laulajat vaihtuivat biisin parin välein ja yleisön mielenkiinto pysyi hienosti yllä koko ajan. Kappalevalinnoissa oli mukavia yllätyksiä ja illan aikana kuultiinkin monia upeita ehkä osalle yleisöstä hieman tuntemattomiakin kappaleita. Alkuperäisesittäjistä David Coverdale taitaa olla naisten keskuudessa se suosituin, sillä DC:n alunperin laulamia biisejä kuultiin 2/3 illan annista. Omalla kohdallakin Whitesnaken tuotanto tuntui toimivan loistavasti, illan helmiksi nousivatkin hienot "Love Ain't No Stranger" ja "Here I Go Again". Toisaalta on hieman epäreilua nostaa mitään biisiä muiden yläpuolelle, sillä kyllä illan kaikki kappaleet olivat hyviä. Laulajat sekä taustabändi onnistuivat urakassaan kiitettävästi. Lavalla nähtiin mm. Erja Lyytinen, Maya Paakkari, Maria Hänninen ja monta monta muuta loistavaa hienon musiikin tulkitsijaa. Hyvillä mielin onnistuneen illan jälkeen olikin mukava ajella kotia kohti. Kiitos PSOF!

Illan aikana kuultiin:

- Strange Kind Of Woman
- Hush
- Love Ain't No Stranger
- Mistreated
- Girl
- Stone Cold
- Slow & Easy
- When A Blindman Cries
- Since You Been Gone
- Holy Man
- Drifter
- Highway Star
- Is This Love
- Gimme All Your Love
- Ariel
- Still Of The Night
- Here I Go Again
- Ain't No Love In The Heart Of The City
- Fool For Your Loving
- Sailing Ships
- Cryin In The Rain
- Perfect Strangers
- Soldier Of Fortune
- Don't Break My Heart Again
- Smoke On The Water

Rare Malts Winter Special - Caol Ila


Caol Ila 1975 20yo 61,12%. (Islay). Tuoksussa pehmeää savuisuutta. Maku vahvan savuinen ja raikkaan merellinen, Erittäin hyvää! Tämä viski on yllättävän pehmeä ja sen jälkimaku on pitkä, hiipuen hiljalleen kuivuvaan savuisuuteen. Tyylikäs kokonaisuus.





Caol Ila 1978 23yo 61,7%.
(Islay). Tuoksu voimakas, aavistuksen tervainen. maku on räjähtävän vahva ja sopivan makea. Savuisuus ei nouse niin vahvasti esiin kuin 1975-versiossa. Kokonaisuutena viski on vahva kuin härkä ja se onkin suoraviivaisempi ja "tylympi" kuin 1975. Juoma voimakkaiden Islayviskien ystäville.



Tässä parivaljakossa 1975 vei voiton rikkaammalla makuprofiililla, mutta hyvää tavaraa löytyi molemmista pulloista.

lauantai 17. tammikuuta 2009

Rare Malts Winter Special - Millburn


Millburn 1969 35yo 51,2%. (Northern Highlands). Vivahteikas ja miellyttävä tuoksu, jossa hunajaa ja jotain kirpeää marjaisuutta. Aavistus savua. Maku on pehmeä ja hieno. Vivahteita riittää täyteläisestä makeudesta aina kirpeän herukkaiseen raikkauteen. Hyvin hentoa savuisuutta erottuu myös, varsinkin jälkimaussa, joka on tasapainoinen ja pehmeä. Upea rauhallisen illan nautiskeluviski. Tämäkin tislaamo on valitettavasti suljettu, toiminta loppui vuonna 1985.

perjantai 16. tammikuuta 2009

Rare Malts Winter Special - Brora


Brora 1975 20yo 60,75%. (Northern Highlands). Tuoksu on maltainen ja merellinen. Maku on pehmeän täyteläinen ja makeahko, johon hento savuisuus tuo oman herkullisen vivahteensa. Monille iäkkäille viskeille tyypillisesti jälkimaku kuivuu sopivasti ja jättää jälkeensä silkkisen pehmeän ja pitkähkön makukaaren. Aivan hyvä Brora, mutta ei pärjää 1970-luvun alun vahvemman turvesavuiselle tuotannolle. Pala Skotlantilaista viskihistoriaa kuitenkin, sillä tämäkin legendaarinen tislaamo suljettiin jo vuonna 1983. Viskinvalmistus kuitenkin jatkuu samalla tontilla, sillä tislaamon uudempi rakennus toimii siellä edelleen nimellä Clynelish.

torstai 15. tammikuuta 2009

Rare Malts Winter Special - Dailuaine


Dailuaine 1973 22yo 61,8%. (Speyside). Laimentamattomana tuoksu on voimallinen ja alkoholinen. Myös maku peittyy vahvan alkoholiprosentin alle, joten suosiolla lisään hieman vettä. Veden kera Tuoksusta löytyy pehmeää maltaisuutta. Viskin maku on jotenkin hyvin hento, viljainen ja aavistuksen makea. Jälkimausta ei jää mieleen oikein mitään ja viski onkin kokonaisuutena hyvin neutraalin oloinen. Ei siis mitenkään huonoa, mutta ei kyllä mikään suuri elämyskään. Sherryisemmät Dailuaine-versiot ovat itsellä toimineet paremmin kuin tämä.

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Rare Malts Winter Special - Banff


Banff 1982 21yo, 57,1%. (Speyside).Raikas ja miellyttävä tuoksu, alkoholi ei pääse puskemaan liikaa läpi. maku alkaa melko puisena, (ei kuitenkaan tässä tapauksessa negatiivisessa mielessä) makeutuen kuitenkin keskivaiheilla, (toffeeta) ja jälkimaussa esiin nousee vahvahko suolaisuus, (salmiakki). Kokonaisuutena vivahteikas ja vaihteleva viski, josta päällimmäisenä jäi tällä kerralla mieleen tuo jälkimaun mukava suolainen salmiakki. Ei huippu, mutta parempaa keskitasoa kuitenkin. Hyvä tuote.
Tislaamo on suljettu vuonna 1983.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Ardbeg Supernova


Ardbeg julkaisee tammikuun aikana uuden "Committee" pullotteensa, joka kantaa nimeä Ardbeg Supernova. Luvassa on kaikkien aikojen turpeisin Ardbeg ( 100 ppm), joten tanakkaa tavaraa on luvassa. Odotan mielenkiinnolla.

Rare Malts Winter Special - Glendullan


Rare Malts Selection on viskisarja, jota julkaistiin vuosien 1995 - 2005 välisenä aikana. Sarjan pullotukset käsittivät tuotteita kaikkiaan 36 eri tislaamolta ja erilaisia pullotusversioita julkaistiin kaikkiaan 121. Kaikki sarjan viskit pullotettiin tynnyrivahvuisina ja suhteellisen iäkkäinä, pullotusten ikähaarukan ollessa 18 -35 vuotta. Viskien tislausvuodet ajoittuvat lähes jokaiselle vuodelle vuosien 1969 - 1982 välillä. (Ainoa poikkeus on vuosi 1980, jolta ei Rare Malts-sarjan viskiä löydy.)

Seuraavina päivinä olisi tarkoitus maistella muutamia sarjan viskejä ja aloitusvuoron sai

Glendullan 1972 23yo, 62,43%. (Speyside). Tuoksussa ja maussa vaniljaa ja hunajaista makeutta. maku on yllättävänkin pehmeä, vaikka alkoholiprosentteja on yli 62. Viski on profiililtaan tyypillisen "Speysidemainen" ja yhtäläisyyksiä löytyy ainakin Balvenien suuntaan. (Hunajaisuus). "Tyylipuhdas tuote, mistä on vaikea keksiä mitään negatiivista, mutta toisaalta ei tämä aivan "suurten viskielämysten" joukkoonkaan nouse.
Tislausvuosi 1972 oli kuitenkin Glendullanille merkittävää aikaa, sillä juuri samana vuonna valmistui tislaamon uusi rakennus. Vanha tislaamorakennus pidettiin kuitenkin toiminnassa uuden rinnalla aina vuoteen 1985 asti.

maanantai 12. tammikuuta 2009

Rock-klassikoita YLE Teemalla.

YLE Teeman "YLE Live" esittää kevään aikana muutaman maukkaan livetaltioinnin. Osa tosin uusintoja viime vuodelta, mutta jos jäi näkemättä niin nyt on tilaisuus paikata. Esim. taatusti hymyn suupieliin nostattavaa "kasarifiilistelyä" on luvassa:

14.1. Judas Priest
21.1. Venom
28.1. Girlschool
4.2. Magnum
11.2. Pallas
18.2. Wendy O. Williams
25.2. Lee Aaron
4.3. Wratchild
11.3. Cherry Bombz
18.3. UFO
25.3. The Smiths
1.4. Avril Lavigne
8.4. Radiohead
15.4. Queens of the Stone Age
22.4. The Hives
29.4. Kaiser Chiefs
6.5. The Rasmus
13.5. Cassius
20.5. REM
27.5. The Smashing Pumpkins

Ainakin Priest, Girlschool, WOW ja Lee Aaron yms. tarjoavat herkullisia 80-luvun hetkiä. Turhan vakavasti otettavia eivät nämä pätkät ole, vaikka aikoinaan hyvinkin tosissaan tehtyjä ovat. Mainiota viihdettä.

Myös Rockin Klassikkolevyt-sarja jatkuu, kevään aikana vuorossa ovat

12.1. Jimi Hendrix
19.1. The Grateful Dead
26.1. The Band
16.2. The Who
23.2. Deep Purple
2.3. Lou Reed
9.3. Pink Floyd
16.3. Frank Zappa
23.3. Queen
30.3. Fleetwood Mac

Lähde: YLE Teema

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Sammy Hagar, Cosmic Universal Fashion


Sammy Hagar julkaisi loppuvuodesta ties kuinka monennen soololevynsä Cosmic Universal Fashion. Yleensä laatu on ollut tasaista ja ennenkaikkea erittäin hyvää "bilerockia", mutta tällä kertaa levystä jää hieman väljähtynyt maku.
Levy alkaa erikoisella ja jotenkin taiteellisen oloisella nimibiisillä ja jatkuu seuraavissakin kappaleissa jotenkin ilmeettömänä "perushardrockina". Puolessa välissä tarjoillaan Beastie Boys coverpala "Fight For Your Right To Party", biisi joka on toiminut Sammylla livenä ihan hyvin, mutta näin studiolevyllä tämä tuntuu hieman täytämateriaalilta joka ei oikein istu kokonaisuuteen. Loppupuolisko jatkuu samoissa merkeissä kuin alkukin, sinänsä ihan hyvää rockia, mutta jotain puuttuu. Viimeiseksi kappaleeksi on levylle laitettu Van Halen "laina" "Dreams" liveversiona - biisihän on hyvä, mutta taas outo valinta kokonaisuutta ajatellen. Väkisin mieleen tulee ajatus, että levyä tehtäessä on loppumetreillä huomattu että "hei, tarvitaan vielä yksi biisi" ja paikattu puute nopeasti löydetyllä livenauhalla.
Kyllä tätä levyä nyt kuuntelee, mutta Hagar on aiemmin pystynyt kyllä huomattavasti parempaankin.

perjantai 9. tammikuuta 2009

Port Ellen Archive


"Virtuaalisella viskifoorumilla" on taas viime aikojen joissain keskusteluissa sivuttu suljettuja tislaamoita ja niiden harvinaiseksi käyvien pullotteiden keräilyä.
Port Ellen on yksi näistä tislaamoista, jonka taru päättyi viskin valmistuksen osalta vuonna 1983. Kerättävää ja maisteltavaa tislaamolta kuitenkin vielä löytää, sillä toistaiseksi tavaraa on riittänyt vielä reilusti myyntiin. Myös kauan sitten pullotettuja versioita liikkuu suhteellisen paljon maailmalla, tosin lähinnä huutokaupoissa.
Mistä sitten saada tietoa että mitä on tarjolla?
Netin ihmeellinen maailma on onneksi apuna ja varmastikin yksi kattavimmista Port Ellen-listauksista löytyy täältä. Jos vanhat PE:t kiinnostavat, niin lista on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, sisältäen 700 pullotetta.
Varsinkin runsas määrä yksityisten pullottajien tuotteita tekee keräilystä ja eri pullotteiden vertailusta haasteellista, joten apuna on hyvä olla jotain, mistä löytää edes sen, että mitä ja mihin on aikoinaan pullotettu.
Netti on helppo ja nopea tapa löytyy tietoa, mutta kansien väliin painettua tavaraakin löytyy. Cluaran on julkaissut muutamia keräilyoppaita ja Port Ellen Collector's Guide ilmestyi vuonna 2003. Kirja sisältää lyhyehkön tislaamohistoriikin, sekä kuvakavalkaadin siihen astisista pullotteista. Useista pulloista informaatio on varsin niukkaa, mutta kirja kyllä havainnollistaa vaikkapa sen, kuinka paljon lähes samanlaisia pullotteita varsinkin isoilta yksityisilta pullottajilta on aikoinaan julkaistu. Kirjaa voikin suositella vain "tosifaneille", joita kiinnostaa selvittää mitä kaikkea onkaan pullotettu ennen vuotta 2003. Itse olen käyttänyt tätä kirjaa yhdessä tuon Finlaysin listauksen kanssa tukemassa toinen toisiaan.
Hienoja suljettuja tislaamoita Skotlannissa valitettavasti riittää ja niistä jokainen aiheesta kiinnostunut varmasti löytää oman suosikkinsa. Minulle se maistuvin (mutta ei suinkaan ainoa) on näistä ollut Port Ellen.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Kuukauden Levyklassikko 1: Deep Purple - Machine Head


Blogini ensimmäinen kuukauden klassikkolevy oli helppo valita. Blogin "nimibiisinkin" sisältävä Deep Purple, Machine Head (1972) on yksi suurista klassikoista jos mikä.
Alun alkaen vinyyliltä kuuntelemani levy on säilyttänyt tehonsa ja tuoreutensa vuodesta toiseen. Loistava "Highway Star" avaa levyn ja olen myyty. Vauhdikas rockbiisi joka on säilynyt DP:n keikkasetissä vuosia ja taas vuosia. "Maybe I'm A Leo" rullaa mukavalla riffillä ja kolmoskappale "Pictures Of Home" pistää taas lisää vaihdetta peliin, hieno ja melodinen biisi. Vahva "Never Before" jatkaa tästä ja päätti aikoinaan vinyylilevyn ykköspuolen. "B-puolen" avauksena olikin sitten se,"Smoke On The Water", biisi joka tuskin esittelyä kaipaa, sillä sen kuuluisa riffi on varmasti jokaiselle tuttu. Tämä Montreuxin Casinon tulipalosta 4.12.1971 aiheensa saanut biisi tulee elämään ihmisten mielissä ikuisesti. "Lazy" on mahtava "jami-iloittelu" ja keikoilla bändi innostuikin vetämään biisistä huikean pitkiä versioita. Levyn päättää "Space Truckin" joka on massiivisen jykevä "peruspilari" Purplen tuotannossa.
Kokonaisuutena levyltä ei heikkoa lenkkiä löydy ja koko bändin suoritus on täyden kympin arvoinen.




Ritchie Blackmore, kitara
Ian Gillan, laulu
Roger Glover, basso
Jon Lord, koskettimet
Ian Paice, rummut






CD-muodossa suositeltavin versio on "25th Anniversary Edition", (kuvat). Esimerkiksi alunperin vain singlen b-puolena julkaistu tunteellinen balladi "When A Blindman Cries" on oikeutetusti löytänyt paikkansa tämän cd:n bonusbiisinä.

tiistai 6. tammikuuta 2009

"Travel Retail" uutuuksia

Muutama päivä sitten oli juttua Bunnahabhainin uudesta "Travel Retail" pullotteesta, mutta kyllä muutkin tislaamot haluavat osansa viskistä pitävien matkustajien rahoista. Jotenkin tuntuu, että nämä pääasiassa lentokentille ja suurille laivoille tehdyt pullotteet lisääntyvät kaiken aikaa, eli jonkinlaisesta trendistä kai voitaneen tässäkin asiassa puhua.
Tässä muutamia tämän vuoden uutuuksia "Travel Retail" valikoimaan:

Ardmore 25yo. Mielenkiintoinen pullo. Ardmoren Single Malt valikoimassa on tällä hetkellä vain nuori "Traditional Cask", joten iäkkäämpi versio on tervetullut lisä. £249 hintalapussa on kyllä kohtuullisen kova.
Laphroaig Triple Wood on sekoitus kolmenlaisista tynnyreistä, ex-Bourbon barrels, European Oak casks (Butts), sekä Quarter Casks. No joo, omat odotukset eivät kovin korkealla tämän kohdalla ole. Laphroaigfaneille maistunee kyllä.
Ardmore & Laphroaig

Balvenie Golden Cask 14yo. Rommiviimeistelty Balvenie ei ainakaan tässä vaiheessa myöskään säväytä, vaan voihan tuon joskus maistaa jos eteen osuu.
Balvenie Golden Cask

The Macallan" lähtee vuoden 2009 "Travel Retail"-markkinoille uudella sarjalla, "1824 Collection", joka sisältää neljä erilaista pullotetta:
- Select Oak
- Whisky Maker's Edition
- Estate Reserve
- 1824 Limited release
Tuotetietojen perusteella omaan kaappiin ei ole kiirettä näitä metsästää. Olisin kyllä toivonut edes yhden edullisemman täysin Sherrykypsytetyn viskin, nyt ainoana pelkkää sherrytynnyröintiä edustaa lähes 1500 euron hintainen "1824".
Macallan 1824 Collection

maanantai 5. tammikuuta 2009

Tänäkin vuonna rokataan!

Nyt kun on saatu vuosi 2009 hyvin käyntiin, niin katsotaanpa miltä tässä vaiheessa näyttää tuleva konserttitarjonta täällä Suomessa näin perinteisen heavyn ja rockin ystävälle. Tässä muutamia tärppejä tulevasta:

17.1. PSOF proudly presents: Purple Night "10 Perfect Women", Tavastia Hki.
19.1. Lauren Harris, Tavastia Hki.
9.-12.4. Hanoi Rocks jäähyväiskeikat, Tavastia Hki.
12.5. George Thorogood, Jäähalli Hki.
20.-21.5. Lynyrd Skynyrd, Kuopio/Hki
2.6. Heaven And Hell, Jäähalli Hki.
4.6. Eagles, Hartwall Areena, Hki.
14.-15.6. Metallica, Hartwall Areena, Hki.
17.6. AC/DC, Olympiastadion Hki.
18.7. Deep Purple, Jäähalli Tre.

Ihan mukavaa listaa ja eiköhän ainakin muutamalla näistä myös tämän blogin pitäjäkin ole paikalla.

Lippujen hinnoissa ei ainakaan kaikilta osin paljon hoettu taantuma näy, sillä hintahaitari on kasvanut melkoiseksi. Siinä missä esim. Lauren Harrisin pääsee näkemään 12 eurolla, joutuisi kalleimmista Eagleslipuista pulittamaan 169e. Se alkaa olla jo aika paljon yhdestä konsertista..

lauantai 3. tammikuuta 2009

Bowmore 12yo "Screen Printed Label"



Viikonlopuksi valitsemallani viskillä on hyvin suuri vaikutus oman viskiharrastukseni kehittymiseen. Bowmore 12yo "Screen Printed Label" 43% vuosituhannen vaihteen tienoilta oli nimittäin "bang!", "rakkautta ensi maistamisella". Tuolloin jo lähes kymmenen vuotta sitten vähäisellä viskikokemuksella tämä viski teki välittömästi niin suuren vaikutuksen, että paluuta ei ole ollut. Herkullista tervaista savua, sopivasti makeutta, sekä runsaaasti sen ajan Bowmoreille tyypillistä laventelia. Edelleen tänäkään päivänä tämän viskin teho ei ole kadonnut, vaan se maistuu yhtä herkulliselle kerta toisensa jälkeen. (Onneksi varastosta vielä muutama pullo löytyy..).
Valitettavaa Bowmoren kohdalla on se, että tätä versiota seuranneet paperietikettinen pullo, sekä nykyinen uuden pullomallin versio eivät pääse lähellekään tämän SPL:n upeaa maagisuutta. Itselleni tämä viski on ikäluokassaan jotakuinkin täydellinen.

Bunnahabhain jatkoa..

Sain tarkennuksen koskien Bunnahabhainin Darach Ur-pullotetta. Viski on sekoitus eri ikäisistä tynnyreistä, jotka ovat erään lähteen mukaan iältään viidestä reiluun kahteenkymmeneen vuoteen. Kiitos korjauksesta. Tuote myydään ilman ikämainintaa.

perjantai 2. tammikuuta 2009

Uutta Bunnahabhainilta / NHL Winter Classic

Bunnahabhainilta on tullut loppuvuodesta parikin uutuusviskiä markkinoille. Bunnahabhain Darach Ur 46,3% on Bunnan ensimmäinen "Travel Retail Exclusive"-pullotus, iältään noin 20 vuotta ja viskin kypsytys on tapahtunut uusissa tammitynnyreissä. (Darach Ur = New Oak).
Toinen uutuus johon nettiä selatessa törmäsin on Bunnahabhain 16yo Manzanilla Sherry Wood Finish 53,2%. Pullotusmääräksi kerrotaan 3792 pulloa. Tästä uutuudesta ainakin toistaiseksi löytyy hyvin vähän tietoa, kyseessä saattaa hyvinkin olla vain johonkin keskieuroopan maahan / maihin tehty pullote, sillä aikaisemminkin Bunnalta on vastaavia nähty, esim "14yo Port Wood" ja jostain syystä tämäkin pullote on jäänyt yleisesti hyvin vähälle huomiolle. Ihan mielenkiintoisia uutuuksia ja täytyy toivoa että näitä joskus itsekin pääsee maistamaan.

Uudenvuodenpäivänä pelattiin NHL:n jo perinteinen "Winter Classic". Chicagon Baseballstadionilla pelattua Chicagon ja Detroitin välistä ulkolätkää seurasi paikan päällä yli 40000 katsojaa. Näyttävä ja hieno tapahtuma, tunnelmia esim täällä Yahoon mainioilla lätkäsivuilla.
Koskahan Helsingissä pelataan Olympiastadionilla?

torstai 1. tammikuuta 2009

Macallan 12yo Gran Reserva










2009!

Hyvää uutta vuotta!

The Macallan 12yo Gran Reserva 45,6% sai kunnian avata uuden viskivuoden. Tämä 12-vuotias on Macallanin viides Gran Reserva-nimikkeellä julkaistu viski. Edelliset neljä olivat iältään 18 vuotiaita ja tislausvuodet olivat 1979 - 1982. Nyt maistelussa oleva 12-vuotias julkaistiin vuonna 2007, mutta tarkkaa tislausvuotta ei tällä kertaa ilmoiteta. Pullote on tehty ainoastaan Aasian markkinoille, (käsittääkseni ainakin Japani ja Korea).

Tuoksu on täyteläinen ja voimakkaan sherryinen. Suutuntuma jatkaa jo tuoksussa havaittua täyteläisyyttä ja maku on sherryinen ja voimakas. Kypsä hedelmäisyys hallitsee pehmeää mutta vahvaa makua. Alkuun mukavan makea viski kuivuu tasaisesti loppua kohden ja jälkimaku onkin jopa yllättävän kuiva, ei kuitenkaan tippaakaan puinen, vaan makujen tasapaino säilyy hyvänä koko ajan.
Herkullinen sherrymonsteri, mutta vanhojen 18-vuotiaiden huikean loistavalle tasolle ei tämä viski kuitenkaan yllä. (Vertailukohtana 18yo GR 1980).